Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ja Omnian veturoiman Digikyvykkyys-hankkeen tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien digikyvykkyyttä, mikä tarkoittaa kykyä toimia tehokkaasti digitaalisessa ympäristössä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat luomassa vuoden 2026 aikana kaikkien kouluasteiden eri työntekijäryhmille osaamiskuvaukset ja osaamistavoitteet, jotka tulevat ohjaamaan työntekijöiden osaamistarpeita, esim. ammatillisessa koulutuksessa. Nämä osaamistavoitteet ovat saman kaltaiset kuin henkilöstön tietoturvaosaamiskuvaukset.
Hankkeen aikana Aitoon koulutuskeskuksessa tarkoituksena on mm. lisätä niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin tietoturvaosaamista sekä henkilökunnan valmiuksia tekoälyn hyödyntämisessä. Tämän hankkeen avulla henkilökunta ja opiskelijamme oppivat lähdekriittisyyttä tekoälyn käytössä, tekoälyn käytön kohdalla hyvin kuvaava sanonta on samankaltainen kuin tulen kohdalla: ”Tuli on tunnetusti hyvä renki, mutta huono isäntä”.
Mikä on tekoäly (AI)?
Tekoäly tarkoittaa yksinkertaisesti teknologiaa, joka mahdollistaa tietokoneiden ja laitteiden suorittaa tehtäviä, jotka yleensä vaativat ihmisen ajattelua. Voit ajatella sitä kuin opettaisit tietokonetta “ajattelemaan” ja “oppimaan” hieman ihmisen tavoin. Annat sille paljon dataa – kuvia, tekstiä, numeroita jne. – ja tietokone oppii itse tunnistamaan kaavat ja säännöt, aivan kuten me opimme opettajiltamme ja harjoittelemalla.
Esimerkiksi, kun kirjoitat viestiä ja puhelimesi ehdottaa seuraavaa sanaa, se on tekoälyä, joka oppii siitä, miten sinä tai muut yleensä kirjoittavat. Kun musiikkisovellus suosittelee kappaleita sen perusteella, mitä olet aiemmin kuunnellut, se on tekoälyä, joka tunnistaa mieltymyksesi. Sama koskee Netflixin suosituksia, jotka perustuvat katselutottumuksiisi.
Lyhyesti sanottuna tekoäly auttaa tietokoneita ja laitteita toimimaan “älykkäinä assistentteina”, jotka ymmärtävät, oppivat ja auttavat meitä erilaisissa tehtävissä.
Miten tekoäly auttaa opettajia ja opiskelijoita?
Koulutuksessa tekoäly on kuin henkilökohtainen opetusassistentti, jolla on tehokkaita työkaluja ja joka on aina saatavilla tukemaan monenlaisia oppimistarpeita.
Esimerkiksi se voi antaa välittömiä vastauksia ja analysoida, miten opiskelija oppii – hänen tahtinsa, kiinnostuksen kohteensa ja kohdat, joissa hän jumittuu – ja samalla tarjota harjoituksia, jotka sopivat paremmin hänen oppimiseensa. Jotkin tekoälytyökalut sisältävät pelillistämistä: opiskelijat eivät vain vastaanota tietoa passiivisesti, vaan voivat pelata tekoälyllä toimivia oppimispelejä tai keskustella chatbotien kanssa. Opiskelijat voivat myös käyttää tekoälypohjaisia kirjoitusassistentteja ideoiden kehittelyyn ja kieliopin tarkistamiseen, kun taas kielisovellukset parantavat keskusteluharjoittelua.
Esteettömyys on tärkeää kaikille. Puheesta tekstiksi ja tekstistä puheeksi -työkalut ovat korvaamattomia opiskelijoille, joilla on lukemisen vaikeuksia, varmistaen, että oppiminen on inklusiivista ja kaikkien saatavilla.
Opettajille, jotka käsittelevät valtavia tietomääriä, tekoäly voi auttaa prosessoimaan tietoja, kuten läsnäolot, kokeiden pisteet ja tehtäviin käytetty aika, jotta voidaan tunnistaa opiskelijat, jotka jäävät jälkeen tai ovat vaarassa keskeyttää – ennen kuin ongelma muuttuu kriittiseksi.
Generatiiviset tekoälytyökalut voivat auttaa opettajia luomaan laadukasta sisältöä minuuteissa, ei tunneissa. Opettaja voi ottaa tavallisen oppikirjan luvun ja pyytää tekoälyä kirjoittamaan sen neljännen luokan tasolle heikommille oppilaille, luoda sanastotestin, tuottaa videotiivistelmän tai jopa tehdä infograafin – kaikki räätälöitynä kyseiseen oppituntiin.
Missä tilanteissa tekoälyä ei tulisi käyttää?
Tekoälyä tulisi nähdä yhteistyökumppanina, ei korvaajana ihmisen empatialle, harkinnalle ja vastuulle.
Tekoälyä tulisi välttää tilanteissa, jotka vaativat tunteiden ymmärtämistä tai henkilökohtaisten, arkaluonteisten asioiden käsittelyä. Näissä tarvitaan ihmisen empatiaa ja viisautta, joita tekoäly ei täysin pysty jäljittelemään.
Opiskelijoiden ei tulisi käyttää tekoälyä tehtävien tekemiseen, jotka on tarkoitettu kehittämään heidän omaa kriittistä ajatteluaan, ongelmanratkaisutaitojaan tai luovuuttaan. Perustaidot, kuten kirjoittaminen, matematiikka ja kriittinen lukeminen, kehittyvät harjoittelemalla, ei oikoteillä tekoälyn avulla.
Mitä riskejä tekoälyn käyttöön liittyy?
Kuten minkä tahansa tehokkaan teknologian kohdalla, meidän on oltava tarkkana mahdollisten sudenkuoppien suhteen, erityisesti oikeudenmukaisuuden, yksityisyyden ja vastuun osalta.
Oikeudenmukaisuusongelma (algoritminen vinouma) syntyy, kun tekoäly koulutetaan huonolla tai puolueellisella datalla. Tällöin se tuottaa epäreiluja tai virheellisiä vastauksia. Lisäksi on olemassa tietomurtojen riski, jos tietoja käytetään väärin. Tekoälytyökalut keräävät usein yksityiskohtaista tietoa siitä, miten käytämme niitä, mukaan lukien oppimismallimme, haasteemme ja henkilökohtaiset tietomme. Opiskelijoiden ja opettajien tulisi olla varovaisia sen suhteen, mitä tietoja he jakavat tekoälysovelluksille, sillä nämä tiedot voidaan tallentaa, analysoida tai jopa jakaa tavoilla, joita emme täysin ymmärrä tai hallitse.
Lopuksi on tärkeää muistaa, että tekoäly voi tehdä virheitä. Joskus tekoäly antaa virheellistä tietoa vaikuttaen täysin varmalta, mikä voi olla erityisen harhaanjohtavaa opiskelijoille, jotka vasta rakentavat tietopohjaansa. On välttämätöntä tarkistaa faktat luotettavista lähteistä sen sijaan, että luotetaan sokeasti kaikkeen, mitä tekoäly tuottaa.
